Lyhyt historia

15.2.1948  Lapin Kansa kertoi etusivullaan: ”Lapin Lääkäriseuran perustava kokous pidettiin eilen illalla Rovaniemellä Pohjanhovissa. Kokouksen avasi lääninlääkäri Ilkka Väänänen, joka myös valittiin kokouksen puheenjohtajaksi, sihteerinä toimi Tauno Ervasti. Puheenjohtajan alustettua kysymyksen seuran perustamisesta valittiin aluksi toimikunta, jonka tehtäväksi annettiin sääntöehdotuksen laatiminen. Toimikuntaan tuli valituksi puheenjohtajaksi tohtori Olavi Pikkarainen ja lisäksi 5 jäsentä. Seuran tarkoituksena on hyvän toveruuden vaaliminen, terveyden ja sairaanhoidon parantaminen ja jäsenten tieteellisten ja erikoisharrastusten vaaliminen. Kokoukseen oli saapunut 25 lääkäriä Lapin läänin alueelta.”


 Lapin lääkärit olivat vuodesta 1919 kuuluneet Pohjois-Pohjanmaan lääkäriyhdistykseen, mutta olivat alkaneet tuntea itsenäistymisenhalua. Tähän vaikutti varmasti myös Lapin läänin perustaminen vuonna 1938. Lapin Lääkäriseuran perustamisesta tehtiin sopimuskirja sekä anomus yhdistysrekisteriin 22.6.1949 Rovaniemellä. Seura merkittiin yhdistysrekisteriin 30.12.1949, mutta toiminta oli alkanut heti perustamiskokouksen jälkeen täydellä höyryllä. Ensimmäinen vuosikokous pidettiin 5.3.1949, jolloin paikalla oli 8 jäsentä. Vuonna 1951 jäseniä oli 49.

Kokouksia

Alkuvuosina kokoukset olivat usein kaksipäiväiset, koska matkat olivat pitkät. Toisena päivänä tutustuttiin sairaalaan tai teollisuuslaitokseen . Alun alkaen illallinen oli tärkeä osa kokousta. . Eräs kokouspöytäkirja vuodelta 1949 lausui: ”Kollegojen rouvat saapuivat illanviettoon rouva Wasastjernan ylenpalttisen ihanilta ja välittömiltä kahvikutsuilta. Torniolaiset kollegat olivat loihtineet makoisan illallisen, jollaista ei olisi uneksiakaan. Ilta kului rattoisasti hilpeän seurustelun ja laulun merkeissä Musta-Pekka- pakan tahtiin lakkoilevan gramofonin soitellessa väliin tanssiaskelet. Ilta vierähti rattoisasti pikkutunneille.” 

Lapin Keskussairaalan entinen ylilääkäri Pekka Raudaskoski muisteli 1957 syyskokousta: ”En muista asiasisältöä, mutta huomasin, että Lapissa on kolme voimahahmoa: Lapin lääninsairaalan ylilääkäri Heikki Nohteri, Kemin yleisen sairaalan ylilääkäri Aalto-Setälä ja Tornion kaupunginlääkäri Wasastjerna. Tilaisuus oli juhlallinen. Kaikki olivat juhlapuvuissa. Uusimpana jäsenenä en uskaltanut suutani avata.” 

Vuonna 1984 lääninlääkäri Rauni-Leena Luukanen esitelmöi parapsykologisista ilmiöistä. Tätä ei ilmeisesti pidetty aivan tieteenä, koska sihteeri on kirjannut asian muistiin näin: ”Rauni-Leena Luukanen esitelmöi parapsykologisista ilmiöistä, illan tieteellisenä ohjelmana oli…” 


Sakari Säkön toimittamasta 50-vuotis juhlakirjasta  löytyviä anekdootteja. 

Veikko Meriläinen:

Ajasta jolloin tubiparantola ja mielisairaala olivat samassa rakennuksessa Muurolassa: Mielisairaalan potilas hiihteli kankaalla keskellä kesää. Tubipotilas naureskeli aidan takaa: ”Miksi sinä kesällä hiihdät?” ”Hyvä on hiihdellä, kun on terveet keuhkot.” 

 Erkki Kaukoniemi: 

Päivystin juhannuksena 1975 kandidaattina kirurgian apulaislääkärinä Kemissä. Ylitornion terveyskeskuslääkäri, sittemmin thorax-kirurgi Martti Lepojärvi lyhyeen ja ytimekkääseen tapaansa oli tehnyt mieleen painuvan lähetteen: ”Eilisestä maha kipeä. Oikealla alamahalla lukee: Öppnas här. En ehdi itse leikata, ommeltavaa riittää muutenkin." Oli Aavasaksan juhannusjuhlat.


Toiminta nykyisellään

Seura on pitänyt kokouksiaan yleensä kolmesti vuodessa. Vuosikokous on pidetty maalis - huhtikuussa kevätretken yhteydessä  tunturikeskuksissa. Syyskokous sekä joulukokous on järjestetty vuorotellen Kemi-Tornio alueella tai Rovaniemellä. Syyskokouksissa on ollut usein lääketieteellistä ohjelmaa. Syyskokouksessa on yleensä ollut myös teatteriesitys ja joulukokouksessa on kuunneltu matka-apurahan saaneiden palautteita.   50- 60- ja 70 vuotiskokoukset ovat olleet juhlavia tilaisuuksia.


Korona-ajan toimintakertomus

Vuonna 2020 Jokkmokkin markkinoilta paluun jälkeen alkoivat maaliskuussa poikkeusolot. Kevätkokous oli peruutettava ja se pidettiinkin sitten syyskokouksena, ja ensimmäistä kertaa kokous myös lähetettiin etälähetyksenä jäsenille.  Muut kokoukset 2020 jätettiin järjestämättä eikä matka-apurahaa jaettu.

Vuoden 2021 kevätkokous järjestettiin ensimmäistä kertaa kokonaan etätapahtumana kokoontumisrajoitusten vuoksi.

Hallitus on päättänyt että seura nyt rajoitusten puitteissa aktiivisesti järjestämään tilaisuuksia  palataksemme  aikaisempaan vireään kollegiaaliseen yhdessäoloon.

 Etäosanottomahdollisuus pyritään järjestämään kaikkiin tieteellisiin luentoihin jatkossakin. 


Lisää historiallista tietoa ja kuviakin löytyy jäsensivuilta.